maanantai 18. maaliskuuta 2024

Oulu - Helsinki 19.7.2020 - 25.7.2020

Alun perin olen julkaissut nämä kesän 2020 pyöräreissun tekstit ja kuvat Facebookissa, mutta Facebook-tilin poistamisen yhteydessä kopioin ne tänne Blogiin talteen. 


1. päivä 19.7.2020 Oulu - Alpua







Ensimmäinen päivä paketissa. Ensimmäiset 2/3 osaa matkasta tuntui, että kylläpä etenee kevyesti. No tuli se väsyminen sieltä sitten lopussa, kun satanen alkoi lähestyä. Hienoissa maalaismaisemissa ajelin Limingan, Paavolan ja Luohuan kautta lapsuuteni kotikylään Alpuaan. Teltan pystytin harjun päälle lapsuudesta tuttuihin maisemiin. Nyt trangia pöhisemään, ruokaa, unta ja huomenna jatkuu aluksi pitkällä soratiepätkällä.


2. päivä 21.7.2020 Alpua - Haapajärvi








Toinen etappi ajettuna. Ennen lähtöä kävin tätini luona kylässä ja kahvilla, kiitos Seija. Sitten jätin vinkistä soratiepätkän väliin ja kiersin asfalttitietä pitkin Haapavedelle. Haapavedellä oli ABC suljettu kokonaan ja Häggmanin kahvila mennyt juuri kiinni, niin kävin vain kaupassa ja jatkoin matkaa kohti Haapajärveä. Heti Haapavedeltä lähdettyä kastuin sadekuurossa ja meno tuntui muutenkin aika vaikealta. Tuttu oikean polven it-jännekin alkoi jo vihlomaan, mutta sain vähän venyteltyä sitä löysemmäksi. Saa nähdä pitääkö jossain vaiheessa luopua polvikivun vuoksi lukkopolkimista ja vaihtaa flätit ja alkaa polkemaan Adidaksen tennareilla. Vauhtia alkoi kuitenkin löytämään, kun vetäisin Gifflar-pussin. Keskinopeus nousi heti kahteenviiteen. Haapajärvelle päästyäni kävin hakemassa heti lisää Gifflareita ja söin ABC:lla pitsan. Sata kilometriä oli tässä vaiheessa täynnä. Jatkoin vielä hetken kohti Reisjärveä ja 12km kuluttua löysin hyvän telttapaikan pehmoiselta jäkälämäeltä isojen kivien suojasta. Nyt taas unta ja huomenna jatkuu. Yksinkertaista ja mukavaa (ainakin välillä), ei tarvi kuin pyöräillä, syödä ja nukkua.


3. päivä 21.7.2020 Haapajärvi - Karstula








Kolmas etappi: Pyöräilypäivä venyi klo 23 saakka, johtuen siitä, että matkaan pääsin kahden ukkoskuuron välissä olleen poutaisen hetken aikana vasta klo 16. Ensimmäisen tunnin ajoin sateessa 16km pituisen soratiepätkän Reisjärven ja Yli-Lestin välillä, joka oli aivan hirveässä kunnossa. Pätkälle mahtui nyrkin kokoista kivimursketta, savista mutavelliä ja traktorilla poimutettua pintaa, joka hakkasi niin, että asfaltille päästyä piti ottaa buranaa pääkipuun. Tästä eteenpäin tie olikin aivan priimakunnossa, johtuneeko siitä, että maakunta vaihtui Pohjois-Pohjanmaasta Keski-Suomeen. Kivijärvellä 95km ajettuani huomasin koulun pihassa pienen asfaltista tehdyn PumpTrackin (pyörärata jossa on töyssyjä ja kallistetut kaarteet). Pari yläasteikäistä poikaa oli ajamassa rataa ja hetken mielijohteesta kävin heittämässä noin 30kg painavalla ajokillani kierroksen. Ensimmäiseen pumppiin tuli liikaa vauhtia ja eturengas otti vähän ilmaa ja oli lähellä, etten tullut sarvien yli. Loppu sujui sitten paremmin ja poikia nauratti touhuni. Hetken porisin nuorten kanssa ennen kuin jatkoin matkaa. Kivijärvi vaikutti muutenkin mainiolta paikalta, esim. tienvarren P-paikalta sai hanasta lähdevettä. Bakteeriarvotkin oli mitattu juuri vuosi sitten, joten otin pullot täyteen ja hyvää oli. Telttapaikkaa oli tänään vaikea löytää, mutta lopulta sellainen löytyi 10km ennen Karstulaa. Nyt voisi tarkistaa vielä huomisen sääennusteen (eli sade-ennusteen) ennen kuin laitan kropan lataukseen. Mukava pyöräilypäivä oli tänään, oli vaikeita hetkiä mutta myös hauskoja hetkiä.


4. päivä 22.7.2020 Karstula - Keuruu







Neljäs etappi. Viime yönä nukahtaminen oli vaikeaa, mutta lopulta nukahtamislääkkeen, korvatulppien ja silmälapun avulla nukuinkin sitten 11tuntia. Lähtö venyi siksi taas 16 saakka. Tämä päivä oli raskain tähän asti. Maasto oli mäkistä, tuuli kovasti ja oli kylmä. Ei kuitenkaan satanut, eikä polvikaan vaivannut, mutta silti koko päivä oli synkkää väkisin puskemista. Valokuviakin jaksoin ottaa tänään vain kolme. Karstulan, Multian ja Keuruun kautta ajelin Keuruun ja Kolhon välimaastoon, josta löysin telttapaikan kivasta pellonreunan metsiköstä. Jostain pitäisi löytää yön aikana uudet jalat, nykyiset on ihan lopussa.


5. päivä 23.7.2020 Keuruu - Pälkäne







Viides etappi. Päivä alkoi takkuisasti, jalat olivat aivan sementtiä ja ajaminen oli taas väkisin pakottamista. Sitten aloin laittaa tauoilla suusta alas sellaisia elintarvikkeita kuten: omar-gifflarit, tonnikala-kinkku pitsa, 0,5l kokis, Lidlin suklaa donitseja ja lopuksi vielä Red Bull. Pikkuhiljaa meno alkoi parantua ja varsinkin Red Bull antoi melkoisen energiaboostin. Vilppulan ohi ajelin Orivedelle, josta Kangasalle, Vehoniemen hienoa harjutietä Pälkäneelle, josta jonkin matkaa vielä Hämeenlinnaan päin. Telttapaikkaa oli melkein mahdoton löytää. Pieniä taajamia alkoi olla niin tiheässä ja niiden välissä vain peltoa ja maatiloja. Lopulta telttapaikka löytyi melkoisesta heinikosta. Luultavasti vielä kaksi etappia jäljellä Helsinkiin. Seuraava yö taitaa olla pakko nukkua jossain leirintäalueella (jos nyt sellaisia reitillä sattuu olemaan) tai hotellissa. Nyt jalat lataukseen.


6. päivä 26.7.2020 Pälkäne - Hämeenlinna








Kuudes etappi. Viime yönä katsoin sääennusteen perjantaille ja se loksautti suun auki. Ennuste oli kovaa etelätuulta, jatkuvaa vesisadetta ja 10-12c lämmintä. Ajatuksena minulla oli perjantaina ajaa mahdollisimman lähelle Helsinkiä, jotta viimeisestä päivästä tulisi lyhyt. Suunnitelma täytyi pistää uusiksi ja klo 03 mennessä olin varannut hotellihuoneen Hämeenlinnasta, jonne oli telttapaikaltani matkaa 30km. Vettä satoi koko yön ja puolen päivän aikaan pakkasin märän telttani ja lähdin vääntämään kohti Hämeenlinnaa. Tuuli oli todellakin kovaa, välillä täytyi alamäessäkin polkea seisaaltaan vauhtia. Hämeenlinnassa kävin ABC:llä syömässä ja meinasin syömisen jälkeen nukahtaa pöydän ääreen. Sitten soitin serkulleni, joka ehdotti sauna-/uimareissua Ahvenistolle. Sehän passasi meikäläiselle. Hotellilla vastaanoton herra oli niin hämmästynyt siitä, että olin tullut pyörällä Oulusta, että sanoin hänelle jo, etten minä sieltä Oulusta tänään lähtenyt polkemaan. Huomiselle jää mojova 125km loppuetappi. Eiköhän se mene, kun herää aamusta matkaan ja huoltaa tänään jalat kuntoon.


7. päivä 25.7.2020 Hämeenlinna - Helsinki 







Päätösetappi. Hämeenlinnasta lähtiessä hotellin vastaanoton nainen manasi matkani sanomalla, että "ei siellä vielä ainakaan sada". No, sade alkoi heti kun pääsin pyörän selkään. Vettä tuli Järvenpäähän asti niin kuin suihkussa olisi pyöräillyt. Onneksi oli sentään myötätuuli. Järvenpäässä ilma kirkastui ja pysähdyin puiston penkille vääntämään sukat kuiviksi. Olin tehnyt loppumatkan reitin Komoot-sovelluksella ja se ohjaili välillä aika erikoisia polkuja pitkin Vantaan metsiä. Yhtäkkiä olinkin jo Töölönlahdella ja tajusin, että nythän on niin, että matka loppuu kesken. Ajoin kunniakierroksen Katajanokan, Kauppatorin ja Esplanadin kautta ja kohta olinkin jo reissun päätepisteessä Johanneksen kirkolla. Pysähdyin ja ihmettelin, että miksi ei tunnu miltään. Reissun päättymisestä ei tullutkaan sellaista endorfiini-ryöpsähdystä kuin olin ajatellut. Ehkä se tulee myöhemmin, varmaan olen nyt vain liian väsynyt. Nyt suunnistan hotellille ja alan varailemaan maanantaille junalippua. Sen pituinen se.