Olin suunnitellut tekeväni kesällä noin viikon mittaisen pyöräretken jonnekin päin Suomea ja alkukesän aikana tutkiskelin reittivaihtoehtoja karttaohjelman avulla. Kirjastosta pyörämatkailukirjoja etsiessäni löysin Länsirannikonreitti - fillarioppaan ja päätin ottaa sen tulevaksi reitikseni.
Yritin valmistautua matkaan huolella miettimällä tarkkaan mukaan otettavat varusteet, pitäen mielessä, että mukaan lähtisi vain välttämättömät tarvikkeet. Aiemmin olin hankkinut yhden hengen teltan ja trangian, tarkoituksena yöpyä leirintäalueilla ja kokkailla ruoat itse, eli opiskelijabudjetilla oli tarkoitus mennä. Pyöräksi otin isäni markettipyörän johon ruuvasin lukkopolkimet, itseltä kun ei löydy vielä retkeilyyn soveltuvaa fillaria. Laukkuina minulla oli Bilteman laukut joissa on päällä kätevä irrotettava reppu ja ennen lähtöä ostin vielä Kokkolasta Haltin etulaukun, eli ns. tankolaukun. Näin lähtöpäivä läheni, enkä ehtinyt ajaa pyörälläkään kuin yhden 30km mittaisen testiajon ennen matkaan lähtöä.
Näytä suurempi kartta
Ennen starttaamista asensin pyörään ostamani tankolaukun joka paljastuikin ihan sudeksi. Epäilen, että laukussa on valmistusvika, sillä pikakiinnitys toimii siten, että nappia painamalla laukku tippuu alaspäin. Laukku täytyi köyttää kunnolla kiinni pyörään jotteivät kiinnikkemuovit olisi hajonneet taipumisesta johtuen. Asennuspuuhat suoritettuani lähdin matkaan. Ensimmäiset pari tuntia olivat raskaita, pyörä tuntui tosi painavalta (kuormaksi olin punninnut noin. 20kg). Ilma muuttui koko ajan helteisemmäksi ja vettä kului kovaa tahtia. Ajotaktiikkani oli tunti ajoa ja 15min pysähdys. Uudessakaarlepyyssä pysähdyin kahvittelemaan keskustan konditorioon. Kokkola-Pietarsaari-Uusikaarlepyy- tienoilla vastaan tuli paljon maantiepyöräilijöitä jotka kaikki moikkasivat meikäläistä.
Asia joka yllätti alkumatkasta, oli minkkitarhojen määrä, ensimmäisenä päivänäkin näin varmasti parisenkymmentä tarhaa. Aina tarhan ohittaessa tuli inhotus siitä, että eläimet ovat siellä häkeissään vain turkkinsa vuoksi, koska eihän niitä edes syödä. No jokainen valitkoon elinkeinonsa.
Oravaisissa kävin ruokaostoksilla ja suuntasin rannikkoa kohti yrittäen etsiä telttapaikkaa. Mielessäni oli pyörinyt kuva telttapaikasta meren rannalla, mutta rantojen ollessa täynnä mökkejä jouduin tyytymään karuun hakkuuaukioon. Keitin perunat ja paistelin kasvispihvit trangialla ja painuin nukkumaan. Päätin tästä eteenpäin suosia leirintäalueita, sillä ilman suihkua päivän ajamisen jälkeen ei tuntunut kovin ylevältä sujahtaa makuupussiin. Päivän viimeisimmät elämykset tarjosi pöllö, joka laskeutui teltan kaaren päälle juuri kun olin nukahtamaisillani.
Hieman karuhko majoitukseni.
2. Päivä: Vassor - Vaasa (Vaskiluoto) 56km
Näytä suurempi kartta
Heräsin kahdeksan tienoilla, tein aamiaista ja lähdin jatkamaan matkaa. Noin kilometrin ajamisen jälkeen tulin kasitielle, kuten oli arvellutkin, eikä Vaasaan ollut enää pitkästi. Olin päättänyt poiketa ennen Vaasaa Raippaluodossa Suomen pisimmällä sillalla, jossa kävinkin tahkoamassa siltaa ylös ja laskettelin alas saaden lukemiksi vain 43km/h.
Raippaluodosta ajoin Vaskiluotoon Top Camping Vaasaan, jossa telttapaikka maksoi 17€ ja pyykkääminen 4€. Leirintäalue oli aika epäsiistissä kunnossa ja täynnä Asuntomessujen vuoksi. Pyykkäilin ja kävin ajelemassa Vaasan keskustassa. Ostin juomapullotelineen, täydensin ruokavarastoa ja hankin kovempikertoimista aurinkovoidetta. Jalat olivat palaneet jo ensimmäisenä päivänä kun en ollut ymmärtänyt rasvata niitä. Testasin myös keskustan kotipizzan, ketjun kotikaupungissa kun olin.
Yöllä leirintäaluetta terrorisoi valtava lokkilauma joka etsiskeli ruoan tähteitä telttojen liepeiltä. Muutama pirulainen kävi nokkimassa telttani kangasta, jolloin nousin teltasta ja ajoin koko kymmenien rääkkyjien lauman paremmille metsästysmaille. Laitoin myös lisävierailujen varalta korvatulpat loppuyön ajaksi, enkä siksi kuullut herätyskelloa aamulla ja heräsin pahasti myöhässä aikataulusta.
3. Päivä: Vaasa - Kristiinankaupunki (Pukinsaari Camping) 122km
Näytä suurempi kartta
Vaasasta lähdin ajamaan vasta joskus puoliltapäivin kohti Kristiinankaupunkia. Olin suunnitellut käyväni myös Kaskisissa Suomen pienimmässä kaupungissa, mutta Närpiössä päätin ajaa suoraan Kristiinankaupunkiin lerintäalueelle. Aurinko paistoi taas pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat olivat +25c tienoilla. Vettä kului kauheat määrät ja juomisesta johtuen olokin oli välillä huono. Varsinkin urheilujuoma teki pientä pahoinvointia. Pysähdyin keittelemään trangialla pastat jossain Korsnäsin tienoilla.
Huomasin, että näillä alueilla ruotsi on pääkielenä, ja pääsin lausumaan itsekin muutaman sanasen huoltoasemalla ja kaupassa käydessäni. Siinä ajellessa tuli mieleen, että olisi mahdotonta olla näillä seuduin töissä, ainakin tällaisella kielitaidolla.
Ajopäivänä tämä päivä oli jotenkin tylsä, ei mitään ihmeempiä nähtävyyksiä. Mieleen jäivät lähinnä pellot ja kasvihuoneet. Närpiön jälkeen eksyin kasitielle ja ajelin siitä väsyneenä Kristiinankaupunkiin Camping Pukinsaareen, joka oli pieni, halpa ja rauhallinen leirintäalue. Telttapaikka 10€/yö ja unet olivat varmasti rauhallisimmat koko reissun aikana. Leirintäalueella kokkailin ja juttelin viereisen teltan vanhemman pariskunnan kanssa. Sain ohjeistukset rasvata ihoni kunnolla seuraavaa päivää varten, ilmeisesti hieman kärähtänyt nahkani herätti heissä kauhistusta.
Kasvihuoneita Närpiössä.
4. Päivä: Kristiinankaupunki - Pori (Reposaari) noin 135km
Näytä suurempi kartta
Aamulla lähdin ajamaan kristiinankaupungista kohti Porin Yyteriä jossa olin ajatellut pitää yhden välipäivän ja miettiä jatkuuko matka kohti Turkua, vai junalla Tampereen kautta kohti kotia. Sää oli tänäänkin tutun helteinen (+25c) ja vettä meni ajamisen aikana noin 5 litraa.
Pysähdyin Merikarvialle vain kahville, tänään en pitänyt kunnon ruokataukoa kuten yleensä, vaan tankkaaminen sujui perus banaanien ja patukoiden voimalla. Illansuussa tulin Yyteriin ja menin tiedustelemaan telttapaikkaa Yyteri Campingista. Vapaita telttapaikkoja ei ollutkaan, kiitos lauantain ja helteisen sään, alue oli täyteen ammuttu. Kartasta huomasin, että Reposaaressa on myös leirintäalue (Siikaranta Camping), joten soitin sinne ja sain kuulla että heille mahtuu vielä pieniä telttoja. Ei kun pyörän selkään ja noin 15 km takaisin tulosuuntaan väsyneenä ja nälkäisenä armottomassa vastatuulessa.
Siikarannassa sain pystyttää teltan keskelle metsää, koska alue oli aivan täynnä, telttapaikka oli kuitenkin edullinen (10€). Sitten otin kylmän suihkun (lämmintä vettä kun ei enää tullut) ja kyselin mahdollisuutta pyykinpesuun. Omistaja kertoi, että oli majoittanut pyykkitupaan kaksi pyöräilijää, joten siirsin pyykkäykset suosiolla huomiseksi. Sen sijaan lähdin etsimään ravintoa ja löysin Reposaaren rannasta hyvän grillin, jossa ahmaisin ranskalaiset ja kävelin takaisin Siikarantaan nukkumaan. Käveleminen tuntui muuten todella mukavalta pitkän pyöräilyn jälkeen.
Tietä ennen Meri-Poria.
5. Päivä: Reposaari - Yyteri 17km
Tänään oli tiedossa sopivan mittainen ajopäivä, kun muutin vain majapaikkaani Yyteriin. Ajattelin, että telttapaikkoja saattaisi löytyä näin sunnuntaina. Heräilin vasta yhdentoista aikoihin ja kamat pakkailtua ajoin Siwan kautta Reposaaren rantaan aamiaiselle. Valokuvasin Reposaaressa hetken aikaa ja ajoin tuttua pengertietä Yyteriin yrittämään onneani telttapaikan suhteen.
Yyterissä ovella oli taas samat "alue täynnä - sold out"- lappuset kuin eilenkin. Ajattelin kuitenkin varalta kysyä telttapaikkaa ennenkuin jatkaisin matkaa. Tilaa kuitenkin löytyi, runsaastikin ja jäin sitten Yyteriin (telttapaikka 11€/yö). Päivän aikana suoritin huoltotoimenpiteitä ja illan vietin rannalla.
Yyteri
6. Päivä: Pori (Yyteri) - Rauma 126km
Näytä suurempi kartta
Yyterissä päätin, ettei matkani pääty vielä Porin rautatieasemalle, vaan jatkoin päättäväisesti kohti Turkua. Heti alkumatkasta huomasin, että vasen polvi alkoi kipeytyä, mutta pystyin kuitenkin ajamaan. Kiertelin aamupäivän Porissa, joka tuntui yllättävän suurelta kaupungilta, enkä meinannut osata suunnistaa ulos keskustasta. Löysin kuitenkin kasitien, jota lähdin etelään ja Luvian kohdalla poistuin pienemmille teille. Luvialta lähdin sitten ajamaan vikasuuntaan pohjoiseen kohti Poria. Huomasin ajavani väärään suuntaan kun bongasin uudelleen saman maantiepyöräilijän joka tuli vastaani jo ennen Poria. Harhamatkaa tuli yhteensä jotain 15km, ei onneksi enempää.
Jossain ennen Poria.
Eurajoella päätin pitää kunnon ruokatauon ja painelin pizzeriaan. Pizzan vääntäminen kesti tyypeiltä hieman aikaa (40min), mutta sain korvaukseksi kunnon salaattilautasen. Ruokailtuani lähdin kohti Raumaa miettien viitsisinkö poiketa Olkiluodossa. Olkiluodon tielle päästyäni päätin ainakin käydä valokuvaamassa ydinvoimalaa.
Ajelin ydinvoimala-alueelle ja kävin kysymässä kuvauslupaa vierailukeskuksesta. Vierailualueella sai kuulemma kuvata vapaasti ja vartija mainosti myös näyttelytiloja, mutta niihin en ehtinyt kuitenkaan tutustumaan. Räpsin laatikkomaisista voimaloista joitakin kuvia ja lähdin sitten samaa tietä takaisinpäin ja käännyin kohti Raumaa. Erään jyrkän ylämäen jälkeen törmäsin matkan ensimmäiseen pyöräretkeilijäkollegaan. Moikkasin ja kyselin miehen menosuuntaa joka oli tulosuuntaani ja jatkoin matkaa, koska tyypiltä ei enempiä juttuja irronnut.
Olkiluodon luontoa.
Raumalla en meinannut löytää millään paikallista leirintäaluetta, kartanlukutaito oli taas ihan mitä sattuu. Viimein löysin kuitenkin leirintäalueen (Poroholma Camping), joka oli ehkäpä hienoin koko reissun alueista. Oli upea katsella auringonlaskua kahvikuppi kourassa rantakalliolla ja pysähtyä kaiken ajamisen ja etenemisen vastapainoksi. Telttapaikka maksoi täällä 10€/yö.
7. Päivä: Rauma - Uusikaupunki 82km
Näytä suurempi kartta
Seitsemäs päivä lähti käyntiin aamukahvilla kera tomaatti-ruisleivän ja jogurtin. Ennen Raumalta poistumista kävin tutustumassa Rauman vanhaan kaupunkiin ja ostamassa torilta pussillisen lakua. Vanha Rauma oli ainutlaatuinen paikka ja olisi tehnyt mieli kiertää kaikki pikkukadut, mutta ei vaan ehtinyt, pakko oli päästä jatkamaan matkaa.
Vanhan Rauman katuja.
Uuteenkaupunkiin ei Raumalta ollut pitkästi, joten päätin kiertää Fillarioppaan suosittelemana saariston kautta, kun aikaakin oli. Lisää matkaa tuli tämän koukkauksen vuoksi noin 30 km, ei paha. Ensimmäiset kymmenen kilometriä sujuivatkin hyvin kunnes alkoi tietyöpätkä. Asfaltti oli revitty pitkältä matkalta öljysoralle, joka oli tosi pehmeää ja hankalaa ajettavaa. Lisäksi helteessä tie pölisi ihan vietävästi aina kun ohi ajoi auto.
Tietöistä päästyäni tie ei pahemmin parantunut, pikemminkin muuttui huonommaksi soratieksi joka oli ajettu ärsyttävälle nyppylälle traktorilla. Laskin alamäet surutta ilman jarrutteluja kauhean kolinan kanssa ja oli ihme että renkaat tai koko pyörä ylipäätään kesti tärinän. Kiertotiellä tuhlaantui sitten huonosta tiestä johtuen tunteja ja Santtiorannan leirintäalueelle saavuin vasta illalla. Sain pyykit pestyä turhantarkan siivoojatädin valvomana (pelkäsi että rikon hänen pesukoneensa) ja ruoat kokkailtua ja painuin nukkumaan. Santtioranta oli reissun halvin leirintäalue, 9€/yö.
Kiertotieni, tässä vaiheessa tietä ajoi vielä mielellään.
8. Päivä: Uusikaupunki - Turku noin 100km
Näytä suurempi kartta
Uudessakaupungissa en paljon aikaa viettänyt, ajoin vain kaupungin läpi ja lähdin jatkamaan kohti Turkua. Tässä vaiheessa matkaa oli iskenyt jo matkaväsymys ja pyöräileminen ei tuntunut enää niin kivalta kuin alkupäivinä. Olin ajatellut ajaa suoraan Turun juna-asemalle ja lähteä ilta- tai yöjunalla kohti kotia, mutta innostuin kuitenkin kiertämään Naantalin kautta. Naantalia lähestyessä alkoi näkyä lisääntyvässä määrin muita retkipyöräilijöitä, useimmat suuntasivat kohti rengastietä.
Uusikaupunki.
Silta ennen Naantalia. Tärisi kivasti kun sillan yli ajoi kuorma-auto kivilastissa.
Maisemat olivat hienoja Naantalia lähestyttäessä ja pysähtelin useaan otteeseen valokuvaamaan. Pysähtyä piti kyllä senkin vuoksi, ettei kunto tahtonut enää riittää tunnin yhtämittaiseen ajoon. Naantalissa en jaksanut jalkautua kaupunkiin ja kadut olivat täynnä turisteja joten pyörällä ajaminen oli siellä hankalaa, joten jatkoin vain matkaa kohden Turkua ja Ruissaloa, jossa ajattelin nukkua yön yli ja lähteä kohti kotia seuraavana päivänä.
Etappi Naantalista Ruissaloon oli raskas, jotenkin sitä vain väsyi täysin kun tiesi matkan olevan kohta lopussa. Ruissalon tietä ajaessani tuntui, ettei leirintäalue tule koskaan vastaan ja epäilin hetken olevani jo väärällä tiellä. Leirintäalue löytyi ja suoritin perusrituaalit, suihku + kokkaus jonka jälkeen tallustelin hieman rannalla ja join muutaman olusen ja painuin nukkumaan. Ruissalon leirintäalue oli reissun kallein 18€/yö.
Ruissalon ranta.
Seuraavana päivänä ajoin vielä Ruissalosta Turun rautatieasemalle, tutustumatta Turun kaupunkiin sen tarkemmin. Olo oli niin väsynyt, ettei kaupungilla kierteleminen kiinnostanut pätkääkään, mieluummin halusin vain kotiin. Kotiin saavuttuaan huomasi olleensa reissussa, kun asunto tuntui kummallisella tavalla hieman vieraalta, kuten monesti pidemmän poissaolon jälkeen.
Jälkiviisastelut:
Kilometrejä kertyi mittarin mukaan yhteensä 795 ja ajoaikaa yli 40 tuntia. Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut pysähtyä kahdeksi yöksi muuallakin kuin Yyterissä, mutta jokin veti aina vaan tien päälle ja jatkamaan matkaa.
Ilmat olivat koko viikon ajan helteiset, mikä ei ollut kyllä pyöräilysää parhaimmasta päästä. Vettä kului niin paljon, että juomisesta tuli monta kertaa huono olo ja ruokakaan ei aina oikein maistunut. Ilmeisesti pystyin kuitenkin juomaan tarpeeksi, kun mitään kramppeja ei tullut, eivätkä jalatkaan olleet matkan aikana kertaakaan jumissa. Trangian mukaan ottaminen oli hyvä juttu, sillä pystyin kokkailemaan kasvisruokaa johon olen tottunut, eikä tarvinnut lähteä testaamaan vatsan sietokykyä eri ruokapaikoissa.
Junassa aloin tutkailin jo karttaa sillä silmällä, eli mietiskelin hyviä pyöräreittejä. Jos tälle kesällä vielä piisaa ilmoja, niin voi olla että jokin pienimuotoisempi reissu suuntautuu jonnekin Oulujärven suuntaan.
